Pelkurit

Merirosvo eksyi perjantaina majaani
ja viikon päästä kertoi ettei osaa pysähtyä

kun on tottunut keikkuvaan laivaan
voi pahoin tasaisella maalla

aarrekarttani oli kadonnut
mutta muistin reitin ulkoa
 se kulkee suoraan katseesta toiseen
kosketuksella kaivat sen kaiken esiin
mutta matka sinne on pitkä,
puolen metrin päässä

 me kumpikaan emme kai olleet kullankaivajia
hän nousi takaisin laivaansa
 minä jäin majaani silittämään kissaa
ja kirjoittamaan surullisia lauluja

Pitäisi olla voimaa

Otin sulta suihin
ja nyt et soita mulle
tuskin sua tunnen mut
vahva on tää tunne

hölmöä on toivoa
jotakin joka toteudu ei koskaan
ja halpaa on antautua
jollekin joka tuottaa vain tuskaa

vituttaa olla nainen
vituttaa olla nainen
kun pitäisi olla voimaa
kaikki tämä tyylikkäästi kantaa

lupaan olla hiljaa
heti tämän laulun jälkeen
tytöt on niin tyhmiä
kun ne aina vaan valittaa

joskus on myös paikallaan
sanoa suoraan mikä painaa
voit juoda myös litroittain viinaa
mutta tuskin se tähän pulmaan auttaa

mua vituttaa olla nainen
mua vituttaa olla nainen
turhamainen, tyhmä, ongelmainen
tunteikas ja vääränlainen

kukkoilu jääköön

Kalliosta Kurviin
kriisien kautta
höyhenistä rakennetaan
öljynporauslautta
kukkoilu jääköön,
kanat kiekuu jo yli
vaikka esitän kovaa
on minullakin
pehmeä syli

tule poika tänne
älä enää pelkää
en iske sulle kylmiä
puukkoja selkään

voidaan hypätä
parvekkeelta
taivaan pohjaan saakka
siellä ei huoli tunnu
eikä rasita taakka

viimeinen portilla
pesee toisen jalat
ollaan sekaisin
onnesta niinku
kultaset kalat